No ei menny kun strömssössä

Faktahan on se että eläinten kanssa ei voi säästyä onnettomuuksilta. Yksi eläin voi elää elämänsä täysin terveenä, toinen olla onnettomuuksissa senkin edestä. Ja mitä enemmän eläimiä, sitä enemmän onnettomuuksia. Mutta nyt tuntuu että kaikki huonot onnet on ladattu tähän talouteen. 

potilas jolla korva repesi, Nuppu

Noin 1kk sitten kaksi kaniani tappeli keskenään, toiselta repesi korva niin pahasti että tarvittiin tikit. Ja eihän se voi tapahtua kuin vain huonoimpaan mahdolliseen aikaan, sunnuntaina myöhään illalla. No eipä siinä auta muu kuin mennä lääkäriin päivystykseen. Monta tuntia odotusta ja 400e lasku. 

Seuraavaksi jouduin lopettamaan nuoren hiiripojan sen mentyä todella huonoon kuntoon hetkessä. Mitään ei olisi ollut tehtävissä, pieni oli jo aivan lopussa kun löysin sen :(

Ja se pahin? Se pahin kun ei edes tiedä miten tilanteessa toimia? Kun menee niin paniikkiin ettei mikään onnistu. Ja kaiken lisäksi se tuntuu olevan omaa syytä? 

Eilen illalla menin kahden koirani kanssa kaverini luokse illaksi. Tarkoituksena oli yrittää saada kaverini kääpiöbullterrieri hyväksymään omat koirani. Kaikki oli suunniteltu, luulin ettei mikään voisi mennä pieleen. Koirilla oli kuonokopat ja vahdittuna. Mitä voisi tapahtua? Lähdimme kävelemään yhdessä kohti puistoa. Koirat ensin hieman rähisivät toisilleen, mutta lopulta rauhoittuivat kävelemään vierekkäin. Pääsimme koirapuistolle ja päästimme kaverini koiran vapaaksi. Ja sitten se tapahtui, bullin kuonokoppa lähti päästä. Kaikki meni nopeasti, bulli ampaisi kiinni belgini jalkaan. Oma koirani huusi kuin syötävä, toinen oli lukinnut leukansa kiinni Nyytin vasempaan etujalkaan ja ravisti. 

Itse olin avuton, en tiennyt yhtään mitä olisi pitänyt tehdä. Olin lukenut paljon mitä tehdä näissä tilanteissa, mutta nyt en kuullut muuta kuin oman koirani huudon päässäni. Luojalle kiitos kaverini tiesi mitä tehdä. Koira irtosi jalasta vain tukehduttamalla ja parin pureman saattelemana Nyytiltä. 

Nyyti potilaana juuri kotiin tulleena.

Tarkastin koiran ja mitään suuria vammoja ei näkynyt, koira astui jalalle vähän joten ajattelin ettei eläinlääkäriin olekkaan kiire. Pidimme koirat erossa ja menimme nukkumaan. Aamuyöstä heräsin koiran itkuun. Nyyti ei käyttänyt jalkaa juuri lainkaan, se oli turvonnut järkyttävästi ja oli selkeästi todella kipeä. Ja eikun lääkäriin heti kun vain mahdollista. 

Nyytin vasen etujalka. Eniten turvotusta on ranteessa. 

Lääkärissä Nyyti rauhoitettiin, karvat ajettiin jalasta ja tutkittiin vauriot. Syvät pistohaavat, isoa mustelmaa koko jalka, turvotusta paljon, ei luunmurtuma epäilyä. Saimme kipulääkkeet ja antibiotti kuurin. Nyt sitten vain paljon lepoa ja lääkkeitä potilaalle :(

Nyt saisi huono onni jo loppua.